perjantaina, syyskuuta 21, 2012

Syksy

Valokuvatorstain  256. haaste  - syksy



Nämä ovat  rautatieomenoita. Kasvavat   Helsingin ydinkeskustassa,  Kasvitieteellisessä puutarhassa, joka  on  minun  suosikkipaikkani.  Ollut jo lapsuudesta asti.   Omenoiden nimi latinaksi  Malus  Hyvingiensis,  siis Hyvinkään omenoita.


Syksyn  satoa, sipulit  omalta palstalta,  herkkutatit muualta.


Kurkku ja kehäkukkia parvekkeella,  tuotu palstalta

Kevät ja syksy  ovat parhaat  vuodenajat.    Keväällä siemenet maahan, syksyllä sadonkorjuu.   Kesä on  kurjaa aikaa kevään ja syksyn  välissä.  Talvi menettelee  viljelysuunnitelmia tehdessä ja kevättä odotellessa.


2 kommenttia:

Hirlii kirjoitti...

Keskikesä etenkin on niin seisahtunutta, että tuntuu ettei mikään liikahda minnekään. Vihreäkin muuttuu ihan tasaisen raskaaksi. Alkukesä menettelee vielä.

Kevät ja syksy on paljon dynaamisempia, on liikettä ja eloa, ja tekemistä - etenkin noissa puutarhahommissa. Talvi menee, jos on lunta, mutta ihan keskitalvi on taas sellainen seisova aika, pysähtynyt.

Tiina Linkama kirjoitti...

Kas, hieman samaan tapaan olemme pohtineet vuodenaikoja. Tai siis pohtineet.

Tatit herauttivat veden kielelle.